Näin teet lukusuunnitelman

Taas vaihteeksi olisi aika pohtia sitä surkean kuuluisan lukusuunnitelman tekoa. Olen itse onnistunut tekemään hyvän ja ihan surkean lukusuunnitelman, joten ajattelin koota alle vinkit miten tehdä hyvä ja onnistunut lukusuunnitelma. Näitä samoja vinkkejähän voi käyttää ylioppilaskirjoitusten lukusuunnitelman tekemisen kanssa tai soveltaa minkä tahansa alan pääsykokeisiin lukemisen kanssa.

1. Hanki hyvä kalenteri

Olitpa sitten vakinoitunut seinäkalenterin käyttäjä tai mukana kulkevan kalenterin kaveri niin tämä on ihan must! Kalenteriin on helpoin suunnitella menot ja lukemiset, samalla on helppo laskea paljonko lukemiseen on aikaa ennen h-hetkeä. Itse tilasin kalenterini netistä Personal Plannerilta. Vaikka kalenteri maksoi enemmän olin siitä valmis maksamaan. On paljon motivovampaa edes suunnitella menojaan kun kalenteri on mieleisen näkönen, pinnallista, mutta toimii :D Oli myös helppoa kun sisuksetkin sai itse suunnitella. Itse halusin kalenterin sisuksiin tuntiaikataulun, viikon treenit, viikon ruuat sekä tilaa ylimääräisille muistiinpanoille. Helppo kontrolloida siis koko elämä kalenterin avulla.

2. merkkaa ylös pakolliset menot

Työt, koulu, valmennuskurssit, treenit... Kirjaa kaikki pakollinen ylös ennen kuin alat suunnitella milloin luet ja mitä. Tässä vaiheessa on hyvä tehdä myös itselleen selväksi että joinain päivinä on ihan ok olla lukematta, tai miettiä onko esimerkiksi pitkän työpäivän ja sen jälkeisen aikuislukion jälkeen järkeä lähteä opiskelemaan jotain uutta fysiikan aihealuetta. Myös treenit on hyvä merkata ylös ja olla skippaamatta niitä lukemisen takia. Huonoin asia mitä voit itsellesi tehdä on olla antamatta omaa aikaa ja jättää liikkuminen pois viikkojärjestyksestä (opittu kantapään kautta!). Myös kavereille ja perheelle on hyvä jättää aikaa ihan vaan oman pään takia.

3. Katso paljonko sinulla on aikaa

Merkkaa kalenteriin ylös koepäivä. Laske montako kuukautta siihen on, montako viikkoa. On tärkeä tiedostaa paljonko aikaa on, että voi suunnitella missä ajassa kirjoja pitää käydä läpi.

4. Katso paljonko sinulla on luettavaa

Lääkikseen määrä on selkeä, kaikki fysiikan, kemian ja biologian kurssit, eli kaikki ne kirjat. Itse olen päättänyt tänä vuonna yhtä aikaa lukea oheismateriaaleja yhtä aikaa itse lukion kirjojen kanssa. Materiaaleissa asiat on selitetty hiukan eri tavalla ja itse voin myöntää ainakin sähköfysiikan kanssa tarvitsevani montaa eri rautalankamallia että asia varmasti uppoaa päähän :D Mutta kuitenkin, nyt kun tiedostat paljonko sinulla on a) aikaa ja b) luettavaa, on lukusuunnitelmaa helppo lähteä laatimaan.

5. Hio strategiat kuntoon

Onko joku aihealue selkeästi helpompi? Vaatiiko joku enemmän aikaa? Helpommille aihealueille luonnollisestikin riittää lyhyempi kertaus, tehtäväpuolella niissä voi usein siirtyä suoraan haastavampiin tehtäviin. Jotkut aihealueet (se sähköfysiikka) taas tarvitsevat ehkä enemmän aikaa. Näissä pitää tehtäväpuolella edetä hitaammin, ensin pohja kuntoon perustehtävillä ja myöhemmin vasta haastavampia.

6. Jätä lepopäiviä

No words needed. Aivot tarvitsevat lepoa kehittyäkseen.

7. Muista, että aina voi tulla yllätyksiä

Jätä joustonvaraa. Mikään minuuttiaikataulu ei ole järkevä, se vain aiheuttaa turhaa stressiä ja lukemisesta tulee helposti pakkopullaa. Itselleni sopii asettaa päiville tuntitavotteita, yhtenä päivänä se voi olla 4 tuntia, toisena 8 tuntia. Jostain voi tulla yllätysmenoja jotka kuitenkin horjuttavat lukusuunnitelmaasi, näihin on hyvä varautua eikä lukusuunnitelmasta kannata tehdä liian tiukkaa eikä sitä kannata yritä noudattaa liian orjallisesti. Ajattele lukusuunnitelmasi enemmän apuvälineenäsi kuin jumalanasi. Suunnitelman on tarkoitus hillitä stressiä ja paniikkia, ei lietsoa niitä. Anna itsesi tehdä siihen muutoksia ja jätä varaa muutoksille ja ylläreille.

Lukemiset

Moikka! Viime aikojen lukemiset on melko pitkälti painottunut fysiikkaan. Kemian kirjoja olen lähinnä vain vilkuillut, mutta pitäisi ehdottomasti saada kemiakin rullaamaan yhtä hyvin kuin fysiikka. Fysiikka 3&4 on nyt taputeltu, kolmosesta on vielä koe perjantaina. Ensi viikolla alkaa jo aikuislukiolla kurssit 5&6. Olisin halunnut ottaa ensi jaksoon myös kemiaa aikuislukion puolelta, mutta työt menivät tässä tapauksessa edelle ja tyydyin vain fysiikan kursseihin. Tällä vauhdilla olen käynyt kaikki fysiikan kurssit aikuislukiolla helmikuun puoleenväliin mennessä. Tahti on siis ihan hyvä. Tavoitteena olisi kuitenkin jo tammikuun loppuun mennessä käydä itsenäisesti kunnolla kaikki fysiikat ja palautella mieliin kemioita ja syventää kemia 5 osaamista, se kun jäi lukiossa vähän heikoille.

Mun jatkuvasti muuttuva lukusuunnitelma näyttää siis pidemmällä tähtäimellä tältä:
♦ Marraskuun loppuun mennessä fysiikka 5&6 selailumielessä lukeminen, kemia 1-3 kurssien mieleenpalautus
♦ Joulukuun loppuun mennessä fysiikka 5&6 pähkäilyä, kemia 4-5 kurssien mieleenpalautus painottuen kemia 5. Biologioiden aloittaminen, painotus bi2, bi4 ja bi5. Ehkä vilkaisu anatomiaan & fysiologiaan

Lukutuntimäärät on vaihdellut melko paljon, pääasiassa 2-4h/päivä. Joulun jälkeen olisi tarkoitus vähentää töitä jolloin luonnollisesti toi tuntimäärä lukemisen kanssa nousee minimissään neljään. Jotenkin tuntuu joka päivä että aika loppuu kesken vaikka kyllä sitä aikaa vielä on, hyvä vissiin tässä vaiheessa jo stressata! Muita stressaajia näytön sillä puolella?

Lukusuunnitelman teko vol. 2

for idiots like me jotka ei voinu tehdä asiaa kunnolla sillon ekalla kerralla...

Ja paskat minä sitä ekaa lukusuunnitelmaa tehnyt kunnolla. Täältä siis tulen nolona myöntämään että ei mennyt niin kuin Strömsössä ja uusiksi koko asia, kootaas siis lukusuunnitelma vol. 2 ihan pala palalta uusiksi. Nyt tosin helpottavana tekijöinä työvuorojen löytyminen, sekä valmennuskurssien aikataulut.

Lähden taas liikkeelle samasta asiasta kuin viimeksi, fysiikasta. Se on selvästi heikoin lenkkini, koska olen käynyt sitä vain 2 kurssia. Kuten jo aiemmassa postauksessa totesin, en aio aloittaa lukemista järjestyksessä fysiikka 1 kirja, fysiikka 2 kirja jne. Startti fysiikka -kirjassa asiat on pilkottu kivoiksi pikku kokonaisuuksiksi, eli kaikki mekaniikan asiat yhdessä pötkössä, kaikki lämpöopit omassaan. Näen tämän etenemisen paljon fiksumpana tapana. Samalla voin myös edetä samaa tahtia 3.10. alkavan valmennuskurssin kanssa. Valmennuskurssilla käymme joulukuuhun asti startti kemian sekä startti fysiikan asioita, jonka jälkeen siirrytään katsomaan syvällisemmin kurssi kerrallaan asioita. Näin alussa haen tuntumaa, rutiinia ja tietoa, joten en keskity ns. soveltaviin laskuihin vaan hion peruslaskentaa kuntoon.

Mulle ehdottomasti vaikeinta suunnitelmaa tehdessä on löytää sopivasti aikaa jokaiselle aineelle. Pääsykoehan koostuu fysiikasta, kemiasta ja biologiasta, näistä biologia on mulle vahvin, kemia toiseksi vahvin ja fysiikka heikoin. Panostan siis aluksi kunnolla fysiikkaan ja myös kemiaan, biologiasta tulee olemaan pikkutarkkoja ja v*ttumaisia kysymyksiä, mutta koen itse tarvitsevani sen pänttäämiseen vähemmän aikaa kuin kemian ja fysiikan.

Viikko 36

◊ Maanantai: mekaniikka
◊ Tiistai: mekaniikka laskuja (liike) 7-11
◊ Keskiviikko: mekaniikka teoriaa ja laskuja 3h
◊ Torstai: Mekaniikka laskuja 5h
◊ Perjantai: Mekaniikka laskuja 5h
◊ Lauantai: Mekaniikan kertaus 4h
◊ Sunnuntai: Kertaus ja laskuja tarvittaessa -> suunnitelma ensi viikolle

Starttifysiikassa on 6 aihealuetta, mekaniikka, lämpöoppi, aaltoliike, sähkö, magnetismi ja moderni fysiikka. Uuden lukusuunnitelman tavoitteena on käydä läpi aiheet mekaniikasta magnetismiin ennen valmennuskurssin alkua, yksi aihe viikossa. Jotenkin pitäisi saada vielä kemia ahdettua mukaan lukemiseen, mutta se ja sen kaavat ovat jo paljon tutumpia kuin fysiikat. Koitan päästä pian juttelemaan jollekkin henkilölle, joka tietäisi enemmän lukusuunnitelmista ja niiden laatimisesta. Helpottaisi saada joltain kokeneemmalta hiukan apua lukemisen jaksoittamisessa. Ehkä tämä tästä taas, pikkuhiljaa, joka sunnuntai uuden suunnitelman kanssa!

Lukusuunnitelman tekeminen

Holahola! Pari viikkoa on taas mennyt kiireisesti eteenpäin, lähinnä fysiikan kirjojen ja lehtitilausten kanssa painiessa. Sain viimeinkin myös tehtyä alustavasti lukusuunnitelmaa starttifysiikan osalta. Tavoitteena on ennen valmennuskurssin alkamista lukea kokonaisuudessaan starttifysiikka ja myös starttikemia, aikaa on 1,5kk. Pääsykokeeseen 10kk.

Lukusuunnitelmassa lähdin liikkelle fysiikan kohdalla perusasioiden kertaamisesta, aluksi perussanasto ja peruslaskeminen kuntoon viikon aikana. Sen lähden lähdin hahmottamaan kokonaisuuksia, ei ole mitään järkeä alkaa päntätä kirjoja järjestyksessä 1. kurssi, 2. kurssi, hauki on kala, 3. kurssi, onkos se sittenkään kala. Jaoittelin asiat kokonaisuuksiin starttifysiikka kirjan avulla, ensin mekaniikkaa, sitten aaltoilua jne.

Tein itselleni myös moti-kartan johon keräsin asioita, jotka motivoivat minua kohti tavoitettani. Aina kun motivaatio meinaa laskea, vilkaisen vain joka suuntaan jakautuvaa ja loputtomasti jatkuvaa karttaani ja lukuinto palaa taas. Lisäsin tähän karttaan myös kliseisiä(kö?) motivointilauseita, joita aion jakaa teidänkin kanssanne motivaatiokuvien ohella. Vaikka aluksi moti-karttaani tuli vain ulkoisia tekijöitä, palkan, työllistymisen, ongelmaratkaisujen ja voittajafiiliksen tapaan, myös sisäisiä ja niin sanottuja vahvoja tekijöitä löytyi listasta.

Moti-kartan lisäksi tein itselleni vähän henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa, HOS HOS! Olen luonteeltani vähän sellainen kaikki tai ei mitään ihminen, joko minulla on kontrolli kaikkeen tekemiseeni, tai ei mihinkään. Tässä tapauksessa haluan kontrollin olevan kaikessa, lukemisessa, liikkumisessa, syömisessä, nukkumisessa. HOS sisältää pienimuotoisen päiväsuunnitelman. Herätys aina samaan aikaan, koiran lenkitys, aamupala, edellisen illan avainsanojen kertaus ja laskuja, lounas, koiran lenkitys ja leikitys, välipala, sali, ruoka, uusi teoria, koira ulos, ruoka, avainsanoja tarvittaessa ja nukkumaan. Nukkumaan viimestään klo 23, herätys viimeistään klo 8.30. Käsitekarttoja, lukemista, laskuja, kyselyjä, harjoituskokeita. Eiköhän tämä tästä lähde! :)