Taas vaihteeksi olisi aika pohtia sitä surkean kuuluisan lukusuunnitelman tekoa. Olen itse onnistunut tekemään hyvän ja ihan surkean lukusuunnitelman, joten ajattelin koota alle vinkit miten tehdä hyvä ja onnistunut lukusuunnitelma. Näitä samoja vinkkejähän voi käyttää ylioppilaskirjoitusten lukusuunnitelman tekemisen kanssa tai soveltaa minkä tahansa alan pääsykokeisiin lukemisen kanssa.
1. Hanki hyvä kalenteri
Olitpa sitten vakinoitunut seinäkalenterin käyttäjä tai mukana kulkevan kalenterin kaveri niin tämä on ihan must! Kalenteriin on helpoin suunnitella menot ja lukemiset, samalla on helppo laskea paljonko lukemiseen on aikaa ennen h-hetkeä. Itse tilasin kalenterini netistä
Personal Plannerilta. Vaikka kalenteri maksoi enemmän olin siitä valmis maksamaan. On paljon motivovampaa edes suunnitella menojaan kun kalenteri on mieleisen näkönen, pinnallista, mutta toimii :D Oli myös helppoa kun sisuksetkin sai itse suunnitella. Itse halusin kalenterin sisuksiin tuntiaikataulun, viikon treenit, viikon ruuat sekä tilaa ylimääräisille muistiinpanoille. Helppo kontrolloida siis koko elämä kalenterin avulla.
2. merkkaa ylös pakolliset menot
Työt, koulu, valmennuskurssit, treenit... Kirjaa kaikki pakollinen ylös ennen kuin alat suunnitella milloin luet ja mitä. Tässä vaiheessa on hyvä tehdä myös itselleen selväksi että joinain päivinä on ihan ok olla lukematta, tai miettiä onko esimerkiksi pitkän työpäivän ja sen jälkeisen aikuislukion jälkeen järkeä lähteä opiskelemaan jotain uutta fysiikan aihealuetta. Myös treenit on hyvä merkata ylös ja olla skippaamatta niitä lukemisen takia. Huonoin asia mitä voit itsellesi tehdä on olla antamatta omaa aikaa ja jättää liikkuminen pois viikkojärjestyksestä
(opittu kantapään kautta!). Myös kavereille ja perheelle on hyvä jättää aikaa ihan vaan oman pään takia.
3. Katso paljonko sinulla on aikaa
Merkkaa kalenteriin ylös koepäivä. Laske montako kuukautta siihen on, montako viikkoa. On tärkeä tiedostaa paljonko aikaa on, että voi suunnitella missä ajassa kirjoja pitää käydä läpi.
4. Katso paljonko sinulla on luettavaa
Lääkikseen määrä on selkeä, kaikki fysiikan, kemian ja biologian kurssit, eli kaikki ne kirjat. Itse olen päättänyt tänä vuonna yhtä aikaa lukea oheismateriaaleja yhtä aikaa itse lukion kirjojen kanssa. Materiaaleissa asiat on selitetty hiukan eri tavalla ja itse voin myöntää ainakin sähköfysiikan kanssa tarvitsevani montaa eri rautalankamallia että asia varmasti uppoaa päähän :D Mutta kuitenkin, nyt kun tiedostat paljonko sinulla on a) aikaa ja b) luettavaa, on lukusuunnitelmaa helppo lähteä laatimaan.
5. Hio strategiat kuntoon
Onko joku aihealue selkeästi helpompi? Vaatiiko joku enemmän aikaa? Helpommille aihealueille luonnollisestikin riittää lyhyempi kertaus, tehtäväpuolella niissä voi usein siirtyä suoraan haastavampiin tehtäviin. Jotkut aihealueet
(se sähköfysiikka) taas tarvitsevat ehkä enemmän aikaa. Näissä pitää tehtäväpuolella edetä hitaammin, ensin pohja kuntoon perustehtävillä ja myöhemmin vasta haastavampia.
6. Jätä lepopäiviä
No words needed. Aivot tarvitsevat lepoa kehittyäkseen.
7. Muista, että aina voi tulla yllätyksiä
Jätä joustonvaraa. Mikään minuuttiaikataulu ei ole järkevä, se vain aiheuttaa turhaa stressiä ja lukemisesta tulee helposti pakkopullaa. Itselleni sopii asettaa päiville tuntitavotteita, yhtenä päivänä se voi olla 4 tuntia, toisena 8 tuntia. Jostain voi tulla yllätysmenoja jotka kuitenkin horjuttavat lukusuunnitelmaasi, näihin on hyvä varautua eikä lukusuunnitelmasta kannata tehdä liian tiukkaa eikä sitä kannata yritä noudattaa liian orjallisesti. Ajattele lukusuunnitelmasi enemmän apuvälineenäsi kuin jumalanasi. Suunnitelman on tarkoitus hillitä stressiä ja paniikkia, ei lietsoa niitä. Anna itsesi tehdä siihen muutoksia ja jätä varaa muutoksille ja ylläreille.